iPhone

Olen ärsyyntynyt jatkuvasta iPhone hypetyksestä.

Kyllä se varmasti on maailman mullistavin keksintö sitten led-valon mutta ei se minua kiinnosta. Oikeasti, rauhoittukaa jo. Ei se, että minulle kerrotaan joka kerta havainnollistaen miten se on parempi kuin nokian paras malli ja kuinka en voi elää ilman sitä, juurikaan herätä kiinnostustani.

Uutinen! Minä voin elää ilman sitä! Katso, minulla on nokialainen enkä ole kuollut. Tämän hetkisessäkin kännykässäni on mielestäni liikaa turhia ominaisuuksia ja iPhone niitä vasta onkin täynnä. On se hienoa että iPhonellasi (sitä ei voi kutsua kännykäksi koska se on niin paljon enemmän) voi tehdä musiikkia ja pelata hienoja pelejä ja lukea uutiset ja kaikkea muuta siistiä, arvaappa muuten mitä. Tähän minulla on tietokone ja musiikkiin kun mennään niin teen sitä kitarallani tai muilla instrumenteillä ihan oikeilla laitteilla.

En itse koe tarvetta hankkia kyseistä hökötystä koska käytän kännykkää kahteen asiaan, puhumiseen ja tekstiviesteihin. Tekstiviestejäkin olen alkanut käyttämään oikeastaan vasta tänä vuonna koska puhelinlaskuni summa kasvaa kuin aids-potilaiden määrä afrikassa.

Ymmärrän kyllä jos sinun tarvitsee päteä sosiaalisessa ympäristössäsi sillä kuinka montaa asiaa sinun peniksesi jatke pystyy tekemään. Itse tyydyn käyttämään omaani siihen mihin se on suunniteltu, en tarvitse vilkkuvia valoja ja yksinkertaistettua käyttöjärjestelmää koska aivokapasiteettini pystyy suoriutumaan mutkiikkaammistakin operaatioista kuin pienestä rannelliikkeestä.